torstai 14. tammikuuta 2016

Vähemmän lihaa






Havahduin tuossa hetki sitten siihen, kuinka hurjia määriä lihaa tulekaan ihan huomaamatta päivittäin syötyä.
Opiskeluaikana oli helppoa valita kouluruokalan linjastosta se kasvisvaihtoehto, joten kasvisruokalounas oli melkeinpä jokapäiväinen valintani.

Nyt työelämään siirryttyä ei olekaan yhtä helposti käynyt tuo kasvisruuan suosiminen.
Pääosin väsään eväät töihin itselle ja miehelle, -meillä siis syödään samaa ruokaa illalla ja seuraavana päivänä lounaaksi.
Illalla työpäivän ja harrastusten jälkeen ruualla vaan tuntuu olevan vain kaksi kriteeriä: mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman paljon.
Silloin jauheliha ja kanasuikaleet vaan tuppaavat olemaan niitä kaikken helpompia raaka-aineita, joihin tarttua. Kasvisruoka kun ainakin minun mielikuvissani usein tuntuu niin kovin mutkikkaalta ja monimutkaiselta valmistaa.
Ja silloin harvoin kun käyn työpäivinä lounaalla ulkona, meidän pikkupaikkakunnan ainoassa lounasravintolassa ei todellakaan kasvisruokavaihtoehtoja tarjoilla.

Olen nyt yrittänyt ihan tietoisesti tehdä parempia valintoja ja etsiä uusia, helppojakin kasvisruokareseptejä, joita viitsii kiireessäkin valmistaa. Ajattelinkin nyt koota mun suosikkireseptejä tänne sitä mukaa kun niitä bongailen ja ehdin testaamaan. Muille inspiraatioksi ja itsellekin muistutukseksi.

Eilen silmiini sattui Soppa 365 -sivuilla ihanan näköinen feta-pinaattipastan resepti.
Mulla on nyt jostain kumman syystä tehnytkin mieli useampana päivänä pinaattia, ja oon yrittäny miettiä mitä muuta pinaatista vois kokata kuin lettuja. Ja fetajuusto nyt toimii aina!

Tänään sit flunssaa kotona potiessa mieli teki kovasti jotain lohturuokaa. Ja pastahan on ehdottomasti lohturuokien kuningatar! Päätin siis laittaa heti tuon reseptin testiin.
Testasin ensimmäistä kertaa tän reseptin kanssa myös gluteenitonta pastaa, kun halusin välttää normipastasta tulevaa turvonnutta oloa. Varsinkin flunssassa olo tahtoo muutenkin olla jo aivan tarpeeksi pöhöttynyt! Ja sehän toimi! Maussa en huomannut mitään eroa, mutta vatsa tykkäsi kyllä gluteenittomasta vaihtoehdosta aivan eri tavalla kuin normaalista vehnäpastasta.
Luulen, että gluteeniton pasta jääkin meillä ihan vakituiseen käyttöön.

En ala tässä esittelemään reseptiä sen tarkemmin, se löytyy siis tuosta yläpuolelta linkkinä.

Valkosipulia taisin laittaa nelinkertaisen määrän tuohon reseptiin verrattuna, minä kun olen melkoinen valkosipulihirmu ja tällä hetkellä makunystyrät on muutenkin vähän tukossa :)

Ja huomasin, että feta tosiaan kannattaa lisätä ihan lopuksi ja pitää huoli, ettei kastike enää kiehu fetan lisäämisen jälkeen. Mulla se suli aivan kokonaan kastikkeen sekaan. Näyttäisi ehkä kauniimmalta, kun fetakin ois tunnistettavissa ruuasta.

Mutta hyvää se oli siltikin! Mulla on uus lohtu- ja pikaruoka avokadopastan rinnalle, jes!

perjantai 8. tammikuuta 2016

Uusi alku

Tammikuu ja uusi vuosi.
Uusien alkujen aika.

Minun vuoteni alkaa täynnä mahdollisuuksia:
viime vuoden lopuksi, juuri ennen uuden vuoden juhlintaa sain vihdoin viimeisteltyä opintoni.
Nyt olen siis postilaatikkoon kolahtavaa tutkintotodistusta vaille valmis muusikko.

Opiskelun loputtua elämäni onkin käännähtänyt täysin uusille urille. 
Kaikki se aika, mikä ennen meni töiden jälkeen iltaisin ja vapaapäivisin opintojen parissa puurtamiseen, onkin nyt omaa aikaani!
Se antaa mielettömän määrän mahdollisuuksia, mutta tuo myös mukanaan tutun levottomuuden 
-mitä ja mihin seuraavaksi?


Olen huomannut, että nukuksissa ollut luovuuteni alkaa jälleen hiljalleen heräillä.
Tekee taas pitkästä aikaa mieli kirjoittaa, runoilla, soittaa, laulaa, säveltää...
Ihanaa! Luulin jo, että olen kadottanut luovan minäni.
Mutta näköjään sekin tarvitsee lepoa ja aikaa, mahdollisuuden päästä esiin.
Kiire ja stressi lienevät luovuuden pahimmat viholliset.

Minun uuden vuoden lupaukseni on pitkästä aikaa kuunnella itseäni,
antaa aikaa Minulle,
keskittyä hyvään oloon, unelmiin ja luoda uutta.

Ehkä tänä vuonna sävellän laulun,
ehkä soitan kauniimmin kuin koskaan,
ehkä maalaan taulun,
ehkä alan kirjoittaa kirjaa.

Ensimmäiseksi päätin kuitenkin taas tarttua uudelleen, uusin innoin ja ideoin tämän unohduksiin painuneen blogini kimppuun.
Ajatuksia siitä, mihin suuntaan haluiasin blogiani kehittää on paljon!
Homma vaatii ehkä vielä hivenen uskallusta ja heittäytymistä, mutta nyt on tunne että visioni on selkeä ja luvassa on teemoja jotka puhuttavat. Ja puhuttelevat.

En tiedä. Mutta nyt tuntuu, että maailma on taas avoinna uusille suunnille ja uusille unelmille.
Niitä kohti siis!